Näytetään tekstit, joissa on tunniste vuosituotto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vuosituotto. Näytä kaikki tekstit

14. tammikuuta 2016

Sijoitusvuoteni 2015

Salkun arvonmuutos

Vuoden sijoitustuloksen arvioinnin aloitan salkun arvonmuutoksesta vuoden aikana.
Vuoden alussa salkun kokonaisarvo oli 127 361 € ja lopussa 160 710 €.
Lisäpääomaa sijoitin vuoden aikana yhteensä 11 600 €, ja se vähennettynä arvonmuutoksesta kasvuksi tulee 21 749 € eli +17,1%. Olen tyytyväinen, jopa hiukan yllättynyt!
TWR-metodilla kuukausimuutoksista laskettuna salkun vuosimuutokseksi sain +16,8 %. MORNINGSTAR sen sijaan näytti salkkuni vuosimuutokseksi +15,3 %. En tiedä mistä ero omiin laskelmiini johtuu, mielestäni olen kirjannut kaikki kaupat sinne säntillisesti.

HEX-yleisindeksi nousi vuoden aikana 10,8 % ja OMXH25-indeksi nousi 12,6 % (näissä ei ole osinkoja mukana). Seligson OMXH25 ETF nousi 16,3% (tässä osingot ovat mukana).

Sankariosakkeet: Amer Sports +68 %, Nokian renkaat +63 %, Cramo +58 %, Elisa +54 %, Huhtamäki +53 % ja Neste +38 %.

Näistä Amer nousikin toiseksi suurimmaksi ja Huhtamäki kolmanneksi suurimmaksi sijoituksekseni ohi Nordean.

Luuserit olivat luvuiltaan heikompia: Fortum -23 %, Exel composites -22 %, Metso -17 % ja Sanoma -15 % ja Teliasonera -14 %.

Salkun allokaatio

Vuoden alussa korkosijoituksissa ja käteisenä oli 18 %, vuoden lopussa 17%.
Hyvä kysymys on, että kannattaako nykyisellä korkotasolla olla ollenkaan korkosijoituksia, vai pitäisikö kaikki laittaa kiinni osakkeisiin?

Osakesalkun maajakauma vuoden lopussa:

Suomi




76,5%
Pohjoismaat (NDA,TLS,HMB,NON Norge+Dansk+Sverige)
8,4%
Eurooppa (DXET, XDUK)


1,6%
USA (AFL,KO,IBM,JNJ,O,PG,PM,T,XOM,SX8R)
12,7%
Aasia (CAR Asia)



0,08%
Kehittyvät maat (IS3N)



0,67%






100%


Suomalaiset osakkeet hallitsevat edelleen, vaikka vuoden ostot olivat enimmäkseen ulkomaisia osakkeita (USA) ja indeksirahastoja.

Osakesalkun suorat osakesijoitukset vs indeksirahastot ja ETF:t:

Osakkeet


128117 96,0%
Indeksit (DXET, XDUK, SXR8, IS3N)
5384 4,0%

Indeksisijoitukset olivat siis vielä pieni osa salkusta, vaikka niitä tuli jonkun verran ostettua vuoden aikana.

Osingot

Vuoden 2015 brutto-osingot olivat yhteensä 4543 € (netto 3384 €), kasvua edellisvuodesta 698 € eli +18 %.

Salkun suurimmat osingonmaksajat olivat Sampo 585 €, Nordea 450 €, Fortum 286 €, Elisa 260 € ja Kesko 240 €.

Korkoja kertyi bruttona 154 € (verojen jälkeen 130 €).

Passiiviset tulot yhteensä:  4 697 € (brutto) ja 3 514 € (netto) eli 293 €/kk.

Vielä pitää passiivisia tuloja kasvattaa ennenkuin voi päätoimiseksi kuponginleikkaajaksi ryhtyä!


4. tammikuuta 2015

Vuosikatsaus 2014

Osakesalkun arvo oli vuoteen 2014 lähdettäessä 91 231 € ja vuoden lopussa se oli 102 939 € eli arvo nousi 11 708 €.

Vuoden aikana ostin osakkeita (ja osakepohjaisia ETF:iä sekä rahastoja) lisää 8 766 eurolla ja myin 963 eurolla eli netto-ostot olivat 7 803 euroa.

Osakesalkun arvonmuutos vähennettynä netto-ostoilla (7 803 €), tekee arvonnousuksi 3 905 €, joka keskimääräiselle salkunarvolle (97 085 €) on 4,0 %. (Oikeampi tapa laskea tuotto olisi ns. TWR-menetelmä, joka on selitetty Kohti taloudellista riippumattomuutta-blogissa, mutta se vaatisi salkun arvon laskemisen joka kerran kun tehdään lisäsijoituksia).

Korkosijoituksia tuli myös kasvatettua yhteensä 18 000 eurolla: talletus 10 000 €, lyhyen koron -rahasto 7 500 €, sekä S-osuuksia 500 eurolla.

Osinkoja tuli bruttona 3 845 euroa (verojen jälkeen 2 834 €). Brutto-osinkotuotto keskimääräiselle salkun arvolle oli 4,0 %. Eli kokonaistuotoksi tulee 8,0 %.

Kun esim. OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi nousi vuoden aikana 10,6 %, voin todeta hävinneeni indeksille. Näinhän suurin osa sijoittajista tekeekin, myös Warren Buffetin mukaan.

Ei kai tässä voi muuhun lopputulokseen päätyä kuin lisäämään indeksituotteita (ETF, indeksirahasto) suorien osakesijoitusten sijaan. Nyt osakesalkusta indeksituotteita on vaivaiset 1,5 %.

Kuluvana vuotena 2015 aionkin tehdä vähintään puolet lisäsijoituksista indeksituotteisiin. Mihin, niin se on vielä kysymysmerkki: Nordnetin Superrahastot (Ruotsi, Norja, Tanska) ovat todennäköinen valinta, mutta myös USA ja kehittyvät markkinat olisivat varmaan järkeviä. Täytyy tutustua sopiviin tuotteisiin.