Arvioin loppuvuoden tulevat olevat osingot osinkosivulleni. Noissahan ei muuta epäselvää ole kuin tarkka maksupäivämäärä sekä euron ja dollarin välinen kurssi, kun ovat dollarimääräisiä osinkoja. Tein arviot viime vuoden maksupäivillä sekä EUR/$-suhteella 1,10.
Eli loppuvuonna tullee vielä 233 euroa brutto-osinkoja, joka kasvattaa koko vuoden osinkokertymän 4502 euroon (verojen jälkeen 3354 €). Kasvua viime vuoteen (3845 €) 17 %. Päivitin myös pylväsgrafiikan saamistani osingoista eri vuosina.
Tämän vuoden osinkokertymä on melko selvä homma, mutta laski huvikseni myös ensi vuoden arvioidut osingot. Nyt aletaankin olemaan vähän heikommilla jäillä, koska on kyse arvauksista. Otin arviot FIM:in ja Arvopaperilehden ennusteista. Näillä ennusteilla vuonna 2016 tulisin saamaan osinkoja (bruttona) 5103 €. Tämä tarkoittaisi 13 % kasvua tähän vuoteen ilman lisäostoja, joita tosin tulen melko varmasti tekemään.
Olen nyt laskenut mukaan vain maksetut osingot, vaikka omistamani ETF:t saavat myös osinkoja sijoittaen ne uudelleen. Tavallaan nekin voisi laskea mukaan, vaikkeivat näykään tililläni. Toistaiseksi en ole niitä huomioinut, ovat vielä niin pieni osuus. Miten on, pitäisikö ne laskea mukaan osinkotuloihin?
Mielestäni niitä ei pitäisi laskea mukaan sillä et pysty itse päättämään mitä teet osingoilla.
VastaaPoistaOk, tuo on hyvä peruste, jos ajattelee osingoilla elämistä. Mutta jos ajattelee salkun kasvatusvaihetta, jolloin osingot uudelleen sijoitetaan joka tapauksessa, niin nuo ETF:ien osingot ovat yhtä hyviä kuin osakkeidenkin (tai verotuksen kannalta jopa parempia).
PoistaOmassa kirjanpidossansahan saa tehdä mitä vain mistä itse saa jotain kiksejä (ja jos ei saa, tuskin kannattaa ellei saa kiksejä siitä ettei saa kiksejä), mutta osingot uudelleensijoittavien instrumenttien osinkojen kirjaaminen johonkin kuulostaa vähän siltä kuin kävisi 20 euron ruokaostoksilla 5 euron pullonpalautuskuitin kanssa ja kirjaisi kuluihin kuitin loppusumman 15,- ja tuloihin pullonpalautuksen 5,-.
VastaaPoistaIhmettelenpähän ääneen myös, onko spesifisesti osingot uudelleensijoittavien ETF:ien kohdalla, etenkin kun niitä ei edes pystyne kuluitta vaihtamaan ulosmaksaviksi päinvastoin kuin rahastojen kohdalla voi onnistua, mitään teoreettistakaan subjektiivista väliä sillä, koostuuko osto- ja myyntipäivän välinen kurssikehitys osingoista (miinus lähdeverot), pohjalla olevien instrumenttien arvonnoususta, valuuttakurssivaihteluista, liikkeellelaskijariskistä, vai pienistä vihreistä miehistä? Etenkään, kun näiden erottelemiseksi joutuu tekemään runsaasti ylimääräistä käsityötä (joka voi toki olla harrastustekninen arvo sinänsä)? Jos uudelleensijoittavien instrumenttien muuttaminen tulovirraksi on aikomus aikanaan toteuttaa normaaleilla myynneillä, siinähän merkitsee vain ja ainoastaan, mitkä numerot ovat myyntihetken kurssissa, ei miten niihin on päästy.
Kiitos kommentista, hyviä pointteja. Ajattelin tuota kirjoittaessani esimerkiksi että laittaisin itselleni jonkin tavoitteen osinkokertymälle kuten olen jossain blogissa nähnyt tehtävän, mutta silloinhan tavoitteeseen päästäkseni ei kannattaisi ostaa indeksirahastoja, koska ne eivät palvelisi tavoitettani. Mutta ehkä tälläinen tavoite ei olekaan kovin hyvä?
PoistaTavoiteasetanta ja edistymisen mittaaminen ovat aina hankalia asioita, oli mittaroitava projekti mikä tahansa. Osinkokertymätavoitteet sopivat hyvin puhtaalle DGI-sijoittajalle, joka aikoo saada lopulta osingoistaan elämiseensä (tai muuhun vastaavaan tarpeeseen) tarvittavan tulovirran kun taas pelkästään ulosmaksamattomia instrumentteja käyttävälle taloudellisen riippumattomuuden tavoittelijalle merkitsee lähinnä salkun arvo ja mahdollisesti siitä turvallisesti vuosittain nostettavissa oleva osuus (esim. 4 % sääntö). Jos sijoittaa sekä että, tai osakepuolella harrastaa sekä arvo- että osinkosijoittamista, pääsee vaikeampien valintojen äärelle. Lopulta kuitenkin tärkeintä on muistaa, että mittareiden ja tavoitteiden valinnalla vain varmistaa, että oma toiminta tulee pyrkimään niiden mittarien optimointiin muista metriikoista välittämättä: esim. yksisilmäinen osinkoprosenttien jahtaaminen voi helposti johtaa arvoaan hukkaavien instrumenttien ja kestämättömien ulosmaksuprosenttien äärelle, ja vastaavasti ikiholdariarvosijoittajaa ahdistaa laskusyklissä, joka ei välttämättä näy ensinkään osinkosijoittajan tavoitemittareissa.
PoistaJos salkun allokaatio osinko- tai korkotulovirtaa tuottaviin ja pelkästään/pääosin arvoa kasvaviin instrumentteihin on kiinteä, osinko- ja arvomittarit voi periaatteessa helposti jakaa allokaatiopainojen suhteessa. Periaatteessa sekasijoittaja ei myöskään voi kauhean pieleen mennä asettamalla tavoitteita pääasiassa/vain salkun kokonaisarvolle, mutta lopulta päädytään aina samaan kysymykseen siitä, mikä itselle on sijoittamisen tavoiteltu lopputulos, mitkä numerot ovat sen kannalta merkityksellisiä, millaiset virstanpylväät auttavat eteenpäin ja mitä mittareita haluaa seurata lisäinformaationa muttei käyttää toiminnan ohjaamiseen.
Vastuuvapauslauseke: allekirjoittaneen salkku on sillisalaatti indeksejä ja DGI-osakesijoituksia ja uusi pääoma suuntautuu valtaosin DGI-puolelle. Allekirjoittaneen oma tavoiteasetanta sisältää salkun kokonaisarvon ja vuotuisen osinkovirran, joista jälkimmäisellä allekirjoittanut tavoittelee säännöllisten elinkustannustensa kattamista. Allekirjoittaneella ei ole pätevyyttä antaa sijoitustavoiteasentantaneuvontaa, eikä kommentissa esitettyjä toteamia tule pitää suosituksina lukijan oman sijoitustoiminnan tavoiteasetannan suhteen.
Hei,
PoistaOlet selvästi miettinyt näitä asioita!
Tuo salkun kokonaisarvo on selkeä mittari, siitä olen samaa mieltä. Se myös heijastaa melko hyvin odotettavaa osinkovirtaa, vaikka toki osakepainotukset ja osingot uudelleensijoittavien indeksisijoitusten määrä vaikuttavat siihen.
Huomaan myös, etten ole selvästi määritellyt tavoitettani. Ehkä se selittää miksi olen vielä kaukana taloudellisesta riippumattomuudesta.